Olin harrastanut elektroniikkaa ja korjaillut omia ja tuttujen härveleitä jo lapsuudesta saakka. Koulua kävin sellaisessa koulussa, jota ei enää ole olemassakaan (Hirvaksen koulu) ja jossa rehtorina oli Reijo OH1NM. Teknisen työn luokassa Reijo rakenteli jotakin. Uteliaiden kyselyihin, mitä hän rakensi, oli vastauksena: Suurjaksogrilli. Putkitekniikalla toteutettu lineaarivahvistinhan se oli. Jos olisin jo silloin tenttinyt itseni radioamatööriksi, alkaisi asematunnukseni suffiksi luultavasti A-kirjaimella, eli olisin päätynyt teknisen luokan radioamatööriksi.
Tenttiin
Saman kylän pojista Juha, OH1GUN, innosti minua radioamatööritutkintoon väittämällä, että kyllähän minä osaan jo ne kaikki asiat joita tutkinnossa kysytään. En mennyt läheskään heti. Eihän minulle riittänyt päästä tenteistä läpi vain rimaa hipoen. Eiväthän muut tiedä, paljonko tenteistä saa pisteitä. Tentin joko läpäisee tai ei läpäise. Mutta minä itse tietäisin. Sitten varasin ajan tentteihin, joilla olisi päässyt perusluokan radioamatööriksi. Tenttaajana oli Esa, OH1GU. Ennen tenttipäivää tulin ajatelleeksi, että ehkäpä sittenkin osaan. Joten soitin Esalle, ja kysyin, saisinko suorittaa laajemmankin tekniikkaosion. Esa vastasi, että saisin kunhan olisi maksukuitit tutkintomaksuista mukana. Hän lupasi tulostaa lisää kysymyksiä. Niinpä sitten tentin yhdeltä istumalta suoraan yleisluokkaan.
Ensimmäinen radioamatöörilähetinvastaanotin
Olin ostanut artikkelikuvassa näkyvän Yaesu VR-5:n käytettynä. Arin, OH1GMP, vastuulla olin sitä jo hiukan kokeillutkin ennen asemaluvan saamista. Laite on yhä minulla tallessa, kuten kuvakin todistaa. Lujaa tekoa se on. Tuota mallia kuulemma käyttävät vuorikiipeilijätkin. Ehkä siksi siinä on sisäänrakennettuna ilmanpaineeseen perustuva korkeusmittari. Aallonpituuksia siinä on käsikapulaksi paljon, eli 70 cm ja 2 metrin lisäksi myös 6 metriä. Ja yleisluokan radioamatöörinähän sain käyttää niitä kaikkia. Tosin asemaluvan (OH1FDU) saatuani oli erittäin poikkeukselliset radiokelit. Melkein kiinnistus pysähtyi siihen. Useilla taajuuksilla kuului valtavan paljon liikennettä. Ja kummastelin toistinasemienkin tarpeellisuutta. Yhdellä avauspiippauksella aukesi useita toistinasemia Suomessa ja naapurimaissa.
Ensimmäinen kilpailu
Sain jostakin kuulla, että radioamatööreillä on kilpailuita. Käynnissä oli jokin Suomen sisäinen kilpailu, jossa jokaisen kuukauden todennetut yhteysmäärät vaikuttivat lopputulokseen. Kisaa oli jo käyty nelisen kuukautta, joten luin sääntöjä tarkasti sillä mielellä että kannattaakohan kilpailuun osallistua. Sääntöjen mukaan vuoden kahdeksan parasta kuukautta huomioidaan voittosijoja laskettaessa. Ja vuottahan oli vielä kahdeksan kuukautta jäljellä. Olisi se voitettavissa. Joten kilpailin ja voitin. Kultamitali ei enää valitettavasti ole tallessa, koska se on tuhoutunut tulipalossa. Ehkä joskus otan selvää, vieläkö siitä olisi mahdollista ostaa kopio.
QRT
Ei tämä tähän toivottavasti loppunut. Aion kirjoittaa vielä lisää. Minulla oli lähes 12 vuoden tauko. Elämässä tapahtui monenlaista katastrofaalista. Kävin niin lähellä kuolemaa, että minulla oli kuolemanrajakokemus. Nyt alan olla jo kuntoutunut siinä määrin kuin kuntoutuminen on mahdollista. Toivon tämän sivuston olevan rohkaisuna radioamatööriharrasteesta kiinnostuneille ja toki muillekin. Olkaa rohkeasti yhteyksissä ja antakaa palautetta. Kuulemisiin ja näkemisiin.
Juha, OH10JO / OH1FDU